Huomenna aamulla kävelen taas luokkani eteen puhumaan oppilailleni asioista, joista ei pitäisi joutua puhumaan kahdeksanvuotiaille. Se ajatus kuvottaa ja väsyttää. Kysymyksiä on jälleen tasan yksi. Eikä mulla ole vastausta siihen.
Kouluissa on ovet auki päivisin jokaisen julkisuudenkipeän hullun tulla ja mennä ja tappaa. On niin voimaton olo. Sydän lyö tyhjää.
skip to main |
skip to sidebar
About Me
- Lotta
- Hörhölän kaksonen, vaaleanpunaisen ystävä ja ikuinen taivaanrannanmaalari
2 comments:
Mulla on ollut ahdistunut mieli aiheesta koko päivän. Ihan kauheeta! Eikö nää huonot uutiset lopu koskaan. Jaksuja huomiselle.
Olen sanaton ja surullinen.
Jaksamista sinne pienten koululaisten kysymysten tulvaan sekä huolien ja pelkojen karkottamiseen (joka ei ole helppoa, kun itseäkin ahdistaa...)
Onneksi oman lapsen kanssa ei tarvitse vielä näitä asioita käsitellä.
Post a Comment