Kevät?

Ostin krookuksia ja jaoin ruukusta jokaiseen huoneeseen muutaman sipulin. Oi ihanuus! Tuossa lasissa asuu kuulkaa kevät.


Kottaraisen poikaa kummastuttaa mokomat trötöt hyvällä kiipeilyalustalla. Kuvauksen jälkeen krookukset menivät takaisin piirongin päälle.

Mitäs muuta meille kuuluu? Tammikuu meni noin vaan, siitä jäi muistojen plakkariin vatsatauti. Se se on vanhemmuden juhlaa jos mikä. Neljä koneellista pyykkiä tuli vuorokauden taaperosairastuvassa. Onneksi on kone, mikä pesee.

Käsitöitä ei ole ehtinyt väkästellä juurikaan. Muutama on aloitettu ja suunnitteilla on toista kymmentä. Aika näyttää, kuinka moni materialisoituu...

Lupaan yrittää päivittää useammin!

Hyvää, kaunista ja ihanaa!

Mitäs meillä joulukuussa tehtiin?

Lahjoja. Ensinnäkin villaballeriinoja. Kiitos ihanasta ohjeesta bloggaajalle!




Ja virkattuja leluja kummilapsille.


Välillä avattiin joulukalenterin luukkuja.



Tai leivottiin piparkakkutaloa. Äiti lähti päästään ja asensi taloon oikeat ikkunaklasit gelatiinista...


Meillä myös kiipeiltiin sängyssä.


Tunnelmoitiin lampun valossa.


Paketoitiin ja postitettiin lahjoja. Ja saatiin niitä mahoton kasa!


Loppukuu oltiin ihan vaan tonttuja.


Oli stressiä, hauskuuksia, suklaatia, onnen kyyneleitä, nuhaa, pikkujouluja, todistusrumbaa, kuusen koristelua, joululauluja ja rauhaa. Ihanaa!

IhAnAa jOuLuA kAikiLle!

Muistakaa hemmotella rakkaitanne ja itseänne siinä samalla. Erityisesti kannustan nauttimaan suklaata...

Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille ensimmäisestä blogivuodesta. Lupaan kirjuutella säännöllisen epäsäännöllisesti myös vuonna 2008!

Valoa pimeydessä

Ruåtsalainen rautasänky

Kottaraisen vanhemmat ovat yrittäneet kuumeisesti löytää lapselleen rautasänkyä joululahjaksi. Poikanen taitaa pikkuhiljaa olla liian iso pinnasänkyyn ja sopivan uuden sängyn löytäminen ei ollutkaan ihan helppoa. Äiti Kottaraisen päähän oli pinttynyt ajatus vanhasta rautasängystä. Löytyihän lähistöltä muutama sellainen päästävedettävä, mutta niissä ei ollut lainkaan laitoja. Ja ilman laitoja Levoton Kottarainen tipahtaa varmasti sängystään alvariinsa. Yksi ihan kiva sänky olisi ollut Turussa, mutta hinta oli kovin suolainen. Useat soitot vanhan tavaran kauppoihin eivät tuottaneet mitään tulosta.

Iskä Kottarainen sitten avasi suunsa ruotsalaisen ystävän kuullen. Hetkessä Gunilla-ystävä oli jäljittänyt meille tämän kaunokaisen:

Äiti Kottarainen soitti myyjälle ja kaupasta sovittiin. Gunilla-ystävä lupasi hakea sängyn myyjältä ja toinen ystävä lupasi tuoda joulukuussa sängyn Suomeen. Maailma on joskus ihmeellinen, ystävät kutistaa sen ja ongelmat noin vain!

Meidän Pieni Poikanen täytti eilen kokonaista 1,5 vuotta! Toistan itseäni ja sanon, että miten se aika menee niin nopeasti? No, taitoja Kottaraiselta löytyy. Hän

-soittaa kitaraa, huuliharppua, rumpua, pianoa sekunnin pätkän ja vaatii aplodeja taputtaen itselleen kädet pään päällä. Kerta toisensa jälkeen.
-kiipeilee ihan mihin vaan, vaikka kiellettäisiin
-rakastaa vesileikkejä, suihkua ja saunomista, pillimehua, jäätelöä sekä juoksemista perä kanaa
-ei yhtään tykkää hampaitten pesusta, Äitin ruoista, kynsien leikkaamisesta eikä kieltämisestä
-silittää sylittelijän kättä, kun nukuttaa
-halaa usein ja joskus harvoin pussaa
-sanoo "apa" (lamppu, napa, pallo, banaani), "Äite", "Iss", "a-oo" (haloo) ja "ah-o" (oh-hoh)
-ymmärtää pitkiäkin puhuttuja ohjeita
-on ihanaakin ihanampi Armas Marakatti, Äitin Kulta ja Iskän Räpärällä

Kottaraisella on esiuhma. Iltaisin kaikki on tyhmää ja mikään ei ole kivaa. Pillimehuakaan ei saa vaikka kuinka parkuu ja talvipuku kutittaa. Äiti on tyhmä ja Iskä on tylsä. Vanhempansa yrittävät pysyä rauhallisina. Levänneenä Poikasen kiukku jopa naurattaa ja väsyneenä huudattaa.

Joululahjapaja toimii täydellä höyryllä. Sen mahdollistaa sairasloma, jolla Äiti Kottarainen on jalka paketissa. Kuvia lahjoista tulee kuitenkin vasta joulun jälkeen, jotta lahjojen saajat eivät ylläty ennen aattoa... Paljon on kuitenkin vielä tekemättä ja aika taitaa olla kohta kortilla. Joka vuosi sama juttu.

Hassu poika!

Tukka pystyssä, sukkahousut rutussa ja posket punaisina säntäilee kotonaan Takatukka-Elvis, myös Kottaraisen poikana tunnettu. Iso poika jo!