Ja sitten leipomaan. Ensin jauhoja pöydälle, (ja lattialle ja housuille ja Äitin housuille) sitten taikinaa vaivaamaan. Ensin taikina oli Kottaraisen mielestä kovin epäilyttävää, vähän vain etusormella moista uskalsi kokeilla. Sitten Kottarainen huomasi, että Äiti käyttää veistä leipomisen apuna ja sohi taikinaansa pitkän tovin veitsellä. Ja uskalsi maistaakin. Hyvältä maistui!
Pulla paistettiin ja sitä tuijoteltiin uuninluukun läpi. Lounaan jälkiruoaksi Kottarainen söi koko leipomansa pullan! Poikanen selvästi nautti uunituoreesta pullasta, koska yhtä palaa hän pysähtyi ensin haistamaan, ennenkuin työnsi sen suuhunsa. Ihanainen pullapoika!
4 comments:
Ihana ihana pullapoika :) Ja niin reipas. Reipas on Äitikin, kun jaksaa touhuta pullaa ja ulkoilla ja vaikka mitä! Oletko syyslomalla? Pus!
Hei vaan Leipuri Hiiva ja Äitinsä!
Kiitos tuosta pullankohotus-vinkistä, ensi kerralla kokeilenkin tuota mikroa joo.
Terkkusia taas meiltä.
t. M & S
Kiitos kehuista! Poika on ihana ja Äitikin kohtalaisen reipas, kun on tosiaan melkein viikon syysloma alla. Kyllä tässä jaksaa muutaman päivän olla tihveränä taas, ensi keskiviikkona on taas jo loman tarpeessa...
Terkkujaaa teille ihanille!
-L
Kiitosta vaan mikrovinkistä! Ja hyvä että tarkensit, että sitä ei kantsi laittaa päälle... nimim. londi. Terkkuja pullapojalle!
Post a Comment