...

Huomenna aamulla kävelen taas luokkani eteen puhumaan oppilailleni asioista, joista ei pitäisi joutua puhumaan kahdeksanvuotiaille. Se ajatus kuvottaa ja väsyttää. Kysymyksiä on jälleen tasan yksi. Eikä mulla ole vastausta siihen.

Kouluissa on ovet auki päivisin jokaisen julkisuudenkipeän hullun tulla ja mennä ja tappaa. On niin voimaton olo. Sydän lyö tyhjää.

Lauantai on vapaapäivä ! Nii!

Äiti Kottaraisen elimistö ja psyyke on tottunut viisipäiväiseen työviikkoon. (Ai on vai?) Tänään oli tälle viikolle se kuudes ja se oli kuulkaa ihan liikaa. Toisten ihmisten pentuja ei pitäisi joutua joukkoina katselemaan lauantai-aamuna klo 9. Se nyt vaan on näin!

Onneksi iltapäivällä pääsi viettämään ystävän kohta-meillä-on-vauva-juhlia. Kottarainen oli mukana syömässä nakkia ja lihapullia ja suklaata. Äitinkin vatsa oli kohtalaisen täysi herkkuja.

Kottaraisen pesään on muuten tullut uusi kulkuneuvo. Turkoosi säpäkkä Autonen, pankki antaa ystävällisesti meidän ajella sillä. Helpottaa muuten kummasti Kottaraisen kyöräämistä päiväkotiin. Pyörällä hinkkaaminen kaatosateessa kun alkoi ottaa jo muuallekin kuin takapuoleen.

Huomenna on onneksi sunnuntai! Oi kun paistais aurinko!